Entä jos elämäs ei mennäkkää enää eteenpäin. Jumittuu paikalleen. Yrittää pysähtyä hetkeen , joka kuitenkin jatkaa kulkuaan. Jokainen minuutti, josta yrität pitää kiinni, on pian enää vain muisto päässäsi, jonka voit jakaa vain mukana olleiden ihmisten kanssa.
Vuodet vierii. Mulla on nyt reilut 14 vuotta muisteltavaa , joista muistan vain kymmenen.
Jokaista tapahtunutta asiaa ei voi muistaa. Vain ne jäävät , jotka on tarkoitettu muisteltavaksi vielä vuosien ja vuosikymmenten päästä.
Oon yrittäny muistaa ensimmäistä asiaa koko elämästäni, joka on jäänyt mun mieleen.
Olin mun lapsuudenkaverin kanssa , joka ihmetteli maassa luikertavaa toukkaa. Muistan tallanneeni tämän kyseisen toukan littanaksi asfalttiin. Kaverini suuttui minulle. Miksi edes tapoin tämän eliön ? En tiiä. Mut kuitenkin , tämä on ensimmäinen asia jonka muistan koko elämästäni.
Hassua. Miks just se. Miksei jotain kauniimpaa , kuten jokin hieno auringonlasku tai uuden ystävän saaminen. Mä oon edelleen väleissä tämän kyseisen ihmisen kanssa, jonka seurassa olin kun tämä tapahtui. Me ei puhuttu kymmeneen vuoteen , mutta viime talvena aloin taas tutustua tähän poikaan. Mä katoin häntä , ja ajattelin et kui paljo se on muuttunu. Liikaa, totesin.
En mä tunne häntä enää. Nyt me ei taas olla puhuttu aikoihin. Kyllä mä tiesin, ettei me tultas olemaan enää sellasia kavereita ku lapsina. Me oltiin oikeestaan parhaita ystäviä. Nyt vaan tuttuja. Viime keväänä me muisteltiin lapsuutta, tai no kaikkea mitä siitä muistettiin. Jonkun verran me kans naurettiin, kuinka noloja me oltiin ja mitä kaikkea hauskaa touhuttiin.
Mulla on ikävä niitä aikoja, ja on tosi vaikeeta sisäistää se että siitä on jo vuosia aikaa.
Nyt asiat on eri. Mitä enemmän vuosia kertyy , sitä enemmän tulee ongelmia ja vastuuta.
Kymmenisen vuotta sitten mä oisin antanu oikean käteni siitä että voisin olla yhtä vanha ku nyt oon.
Nyt mä voisin tehdä ton aivan saman , mutta haluten olla kymmenen vuotta nuorempi.
Äsh . Ei auta ku edetä elämässä. 30 vuoden päästä mä antaisin kaiken et saisin olla tän ikänen. Ikinä ei ole tyytyväinen. Vaikka pitäs olla. Mieluummin mä kyllä haluisin olla nuorempi ku vanhempi. Vanha ehtii olla koko ikänsä. Nuori vaan kerran. Ei se nuoruus ole aina herkkua.
Noh , saimpa ainakin mitä tilasin. Veera 5v. halusi olla neljätoista. Nyt Veera 14v haluaa olla viisi.
Nah, life goes on.
Peilin eteen nääntyny ohikulkies peilikuva ei kääntyny
Tähän jääny ei tää päättyny nii hyvin käännyn mä näännyn nää vaa päädyn ku sisältä päin mä jäädyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti